Bakteeri, viljely 2 (aerobiviljely, pintamärkä)

Pu-BaktVi2

KL 3492

Akkreditoitu menetelmä.

Indikaatiot

Infektion etiologian selvittely pinnallisissa märkänäytteissä ja kun anaerobisten bakteerien todennäköisyys aiheuttajana on pieni. Tavallisimpia tällaisia ovat akuutti otiitti, pinnallinen ihoinfektio ja silmäinfektio.

Näyteastia

Bakteerikuljetusputki (esim. Amies)

Näyte

Lähetetietojen tulisi sisältää näytetyyppi ja näytteenottokohta mahdollisimman tarkasti, kliiniset tiedot, haavan syntytapa sekä bakteerilääkitys. Alueilta, joissa on normaaliflooraa tulee näytteet ottaa harkiten ja huolehtia lähetetietojen mukaantulosta. Viljelyiden tulkintaa helpottavat oleellisesti huolella täytetyt lähetetiedot.

Haavanäyte: Näyte otetaan syvältä, ei arpeutuvasta leesiosta. Märkä sekä mahdollinen nekroottinen kudos poistetaan ja haava-alue puhdistetaan huolella fysiologisella keittosuolaliuoksella. Näyte otetaan dacrontikulla hankaamalla haavan pohjasta. Syvistä haavoista tulee pyytää Pu-BaktVi1 (KL 3491).

Iho- ja limakalvonäytteet: Irrallinen märkä, lima tai erite puhdistetaan huolellisesti fysiologisella keittosuolaliuoksella tai steriilillä pumpulitikulla. Tämän jälkeen näyte otetaan dacrontikulla infektiopesäkkeestä.

Nenänäyte: Dacrontikun voi kostuttaa tipalla keittosuolaa ennen näytteenottoa. Näyte otetaan pyörittämällä tikkua molemmissa sieraimissa mahdollisimman syvällä (keskikuorikon alla).

Korvakäytävä: Näyte otetaan korvakäytävän iholta dacrontikkuun imeyttämällä.

Välikorva: Näyte otetaan tärykalvopiston yhteydessä imulla imukärkeen tai ruiskuun. Näyte siirretään dacrontikulla kuljetusputkeen. Vuotavasta korvasta (tärykalvo on puhjennut tai putkikorva) näyte voidaan ottaa myös dacrontikkuun imeyttämällä. Kroonisissa infektioissa tulee pyytää Pu-BaktVi1 (KL 3491).

Silmänäyte: Mikäli silmä on kovin märkäinen, kannattaa ylimääräinen märkä pyyhkäistä pois esimerkiksi sideharsotaitoksella ennen näytteenottoa. Sidekalvonäyte otetaan ohuella, mieluiten steriilillä keittosuolalla kostutetulla, dacrontikulla alaluomen alta voimakkaasti pyyhkäisten silmän ulkokulmasta sisäkulmaan päin.

Yskösnäyte: Näytteen tulee olla selvästi ysköstä. Näyte lähetetään kylmäkuljetuksena steriilissä purkissa ja sen tulee saapua viljelyyn 18 h kuluessa näytteenotosta. Viljelyn lisäksi tulee näytteestä pyytää myös värjäys (-BaktVr, KL 1159), jotta näytteen laatua pystytään arvioimaan. Selvästi huonompi vaihtoehto on ottaa näyte dactontikulla kuljetusputkeen ysköksen märkäisestä, ei limaisesta osasta. Tällöin värjäyksen antama tieto jää saamatta.

Näytteen säilytys

Näytteet säilytetään jääkaapissa ennen kuljetusta. Näytteet säilyvät jääkaappilämpötilassa 2 vrk. Erityisesti Streptococcus pneumoniae ja Haemophilus influenzae ovat herkkiä tuhoutumaan.

Näytteen lähetys

Suosittelemme kylmäkuljetusta. Ympäristölämpötilassa kuljetettaessa näytteet on pakattava siten, että äärilämpötiloilta vältytään. Bakteeriviljelynäytteet eivät kestä jäätymistä ja lämpötilan noustessa yli huoneenlämpötilan näytteiden säilyvyys heikkenee merkittävästi.

Menetelmä

Viljely yleiselatusaineilla.

Tekotiheys

Ma-la

Vastausaika

2

Mahdolliset jatkotutkimukset voivat pidentää tutkimuksen kestoa. Selvästi tärkeät ja hoidon tarkennuksen kannalta merkittävät löydökset pyritään vastaamaan alustavasti.

Tulkinta

Mahdolliset patogeeniset bakteerit nimetään antibioottiherkkyyksineen.

Virhelähteet

Kontaminaatio normaalimikrobistolla. Liian pitkä viive näytteenotosta viljelyyn ja säilytys huoneenlämmössä. Mikrobilääkitys.

Tekopaikka

SYNLAB Helsinki
Akkreditointitaho: FINAS (EA, ILAC ja IAF jäsen)
Standardi: SFS-EN ISO 15189

Tiedustelut

Ammattilaisneuvonta
ammattilaisneuvonta@synlab.fi

Päivitetty: 27.09.2022

Takaisin