Kalium

P -K	KL 1999
S -K	KL 2001
dU-K	KL 1994
U -K	KL 2004

Akkreditoitu menetelmä.

Indikaatiot

Neste- ja elektrolyyttitasapainon arviointi. Happo-emästasapainon arviointi.

Näyteastia

Seeruminäyte: Seerumiputki tai seerumigeeliputki
Virtsanäyte: Näyteputki, erotteluputki, kirkas 5 ml, (soveltuvuus mm. lisäaineeton virtsa-analytiikka)

Näyte

Plasma: 1 ml hepariiniplasmaa
Seerumi: 1 ml hemolysoitumatonta seerumia. Seerumi erotetaan soluista mahdollisimman pian.
Virtsa: 1 ml hyvin sekoitettua vuorokausivirtsaa. Virtsamäärä mitataan.

Säilytys ja lähetys

Plasma-, seerumi- tai virtsanäyte säilyvät 5 vrk jääkaapissa, pidempiaikainen säilytys pakastettuna. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Ioniselektiivinen elektrodi (ISE), epäsuora.

Tekotiheys

Ma-la

Vastausaika (arkipäivää)

Samana päivänä

Viitearvot

P -K
aikuiset	3.3 - 4.8	mmol/l
alle 18 v	3.5 - 5.1	mmol/l
S -K
aikuiset	3.5 - 5.0	mmol/l
alle 18 v	3.7 - 5.3	mmol/l
dU-K	60 - 90	mmol

Tulkinta

Hyperkalemiaa esiintyy mm. munuaisinsuffisienssissa, asidoosissa, lisämunuaiskuoren vajaatoimintatiloissa ja kaliumin liika-annon yhteydessä.
Hypokalemiaa esiintyy suuressa kaliumin menetyksessä munuaisten kautta (runsas diureettien käyttö, tubulusvaurio) tai ruoansulatuskanavan kautta (oksennukset, ripuli), alkaloosissa sekä lisämunuaisten liikatoiminnassa.
Virtsan kalium lisääntyy kaliumin saannin lisääntyessä, kortisolin ja aldosteronin liikatuotannossa ja tubulusvaurioissa. Se vähenee kaliumin puutteessa, lisämunuaisen vajaatoiminnassa ja virtsan erityksen vähentyessä.
Huom! Hyytymisen ja hyytymän retraktion aikana seerumin kaliumpitoisuus säännönmukaisesti nousee. Näin muodostuva virhe voi leukosytoosi- tai trombosytoositapauksissa olla varsin huomattava (yli 1 mmol/l).

Tiedustelut

Ammattilaisneuvonta
ammattilaisneuvonta@synlab.fi

Päivitetty: 14.03.2026

Takaisin