S -Paroks KL 1913 |
Alihankinta, menetelmä akkreditoitu tekopaikan laatujärjestelmän mukaisesti. |
IndikaatiotParoksetiinihoidon seuranta.Paroksetiini on fenyylipiperidiinijohdoksiin kuuluva masennuslääke. Se estää selektiivisesti serotoniinin takaisinottoa presynaptisiin hermonpäätteisiin. Suun kautta annettuna paroksetiini imeytyy hyvin hyötyosuuden vaihdellessa annoksen mukaan merkittävän ensikierron seurauksena. Huippupitoisuudet seerumissa voivat vaihdella kaksinkertaisesti farmakogeneettisestä metaboliakyvystä (CYP2D6) riippuen. Paroksetiini sitoutuu plasman proteiineihin noin 95 %:sti. Jakautumistilavuus on 17 ± 10 l/kg ja puhdistuma 8.6 ± 3.2 ml/min/kg; puhdistuma pienenee iäkkäillä ja maksakirroosissa. Eliminaation puoliintumisaika on 17 ± 3 tuntia ja pitenee e.m. potilailla sekä hitailla metaboloijilla. Virtsaan erittyy muuttumattomana alle 2 % ja metaboliitteina noin 64 %. Metaboliitit eivät ole merkittävässä määrin farmakologisesti aktiivisia. Vakiintunut seerumipitoisuus saavutetaan 7-14 päivässä. Paroksetiini estää joidenkin lääkeaineiden metaboliaa, ja sen omat pitoisuudet voivat muuttua muiden samanaikaisten lääkkeiden vaikutuksesta. |
NäyteastiaSeerumiputki |
Näyte1-2 ml seerumia. Ei geeliputkeen. Näyte otetaan lääkehoidon rutiiniseurannassa ennen seuraavaa annosta, mikäli lääkäri ei ole ohjeistanut toisin. Lääkehoidon seurannassa suositellaan aina samaa näytteenottoaikaa. |
Säilytys ja lähetysNäyte säilyy jääkaapissa 5 vrk, lähetys huoneenlämmössä. |
MenetelmäMassaspektrometrinen (LCMSMS). |
Tekotiheys4 x vko |
Vastausaika (arkipäivää)5 |
Viitearvot ja tulkintaTerapeuttinen alue 30-120 µg/l, toksisia vaikutuksia saattaa esiintyä pitoisuuksilla yli 240 µg/l |
TiedustelutAmmattilaisneuvontaammattilaisneuvonta@synlab.fi |
TekopaikkaMVZ Labor Dr. Limbach & KollegenAkkreditointitaho: DAkkS (ILAC MRA:n jäsen) Standardi: DIN EN ISO 15189 |
KirjallisuusHiemke C et al. AGNP Consensus Guidelines for Therapeutic DrugMonitoring in Psychiatry: Update 201. Pharmacopsychiatry 2011 Brunton LL, Lazo JS, Parker KL, toim. Goodman & Gilman's The pharmacological basis of therapeutics. 11. painos. New York: McGraw-Hill, 2005. |