Immunoglobuliini G, indeksi

Li-IgG-Ind

KL 3450

Osatutkimukset

S -Alb	KL 1028
S -IgG	KL 1676
Li-Alb	KL 1027
Li-IgG	KL 1675
Li-IgG/Alb	KL 3290
Li-/S-Alb	ATK 21335

Alihankinta

Indikaatiot

MS-taudin ja muiden keskushermoston inflammaatioiden ja infektioiden diagnostiikka.

Näyteastia

Tehdaspuhdas muoviputki

Näyte

1 ml selkäydinnestettä (ei mielellään neulasta tulevia ensimmäisiä tippoja) Mukaan tarvitaan samanaikaisesti otettu seeruminäyte (1 ml).

Säilytys ja lähetys

Näyte säilytetään jääkaapissa. Näyte säilyy enintään 3 - 4 vrk jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä Pidempiaikainen säilytys pakastettuna. Pakastettu näyte lähetetään pakastettuna.

Menetelmä

Immunoturbidometrinen (Li-Alb) ja bromkresolipurppura (S -Alb).

Tekotiheys

Tehdään 2 - 3 kertaa viikossa

Vastausaika (arkipäivää)

3 - 4

Viitearvot

Li-IgG-Ind	kaikki	0,34 - 0,60
Osatutkimukset	ikäryhmä
S -Alb	18 - 39 v	36 - 48	g/l
	40 - 69 v	36 - 45	g/l
	70 v -	34 - 45	g/l
S -IgG	yli 14 v	6,8 - 15,0	g/l
Li-Alb		85 - 302	mg/l
Li-IgG		13 - 36	mg/l
Li-IgG/Alb		0,08 - 0,21
Li-/S-Alb	1 - 15 v	alle 5,0	mg/g
	16 - 45 v	alle 6,8	mg/g
	46 v -	alle 10,2	mg/g

Tulkinta

Seerumin albumiini- ja IgG-tason muutokset heijastuvat aina vastaaviin likvorin pitoisuuksiin keskushermoston tilassa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista riippumatta. Sen vuoksi likvormääritysten yhteydessä tulee yleensä tehdä myös vastaavat seerumimääritykset. Likvorin IgG-määrityksessä käytetään vertailuproteiinina likvorin albumiinia. Tuloksista lasketaan likvorin IgG-albumiini-suhde tai IgG-indeksi. Viimeksimainittua laskettaessa likvorin IgG-albumiini-suhde jaetaan seerumin IgG-albumiini-suhteella.

Tutkimuksella pyritään osoittamaan mahdollinen keskushermoston alueella tapahtuva paikallinen IgG:n synteesi. Normaalisti keskushermostossa ei tapahdu immunoglobuliinien synteesiä, vaan likvorissa esiintyvä IgG on peräisin plasmasta, josta sitä suodattuu likvoriin veriaivoesteen läpi. Albumiinia ei myöskään syntetisoidu keskushermostossa.

Pienemmän molekyylikokonsa ansiosta albumiinia suodattuu normaalisti likvoriin suhteellisesti runsaammin kuin IgG:tä. Täten likvorin IgG-indeksi on normaalisti alle 0.6. Veri-aivoesteen permeabiliteettihäiriöissä (esim. meningiiteissä, tuumorien, verenvuotojen tai likvorkierron esteen aiheuttamassa aivopaineen nousussa) IgG:n läpäisevyys verrattuna albumiiniin voi lisääntyä, jolloin indeksi voi nousta lievästi (arvoon 0.6-0.8), mutta yksin tästä syystä indeksi ei kuitenkaan voi nousta yli arvon 1.0. Mikäli indeksi nousee yli 1.0:n, keskushermostossa tapahtuu paikallista IgG-synteesiä.

Tutkimusta käytetään ensisijaisesti multippeliskleroosin (MS) diagnostiikkaan. Kohonnut IgG-indeksi ei kuitenkaan ole spesifinen tälle tilalle, vaan keskushermoston IgG-synteesiä tapahtuu myös mm. subakuutissa sklerosoivassa panenkefaliitissa (SSPE), virus- ja bakteerienkefaliiteissa (erityisesti herpes simplex-enkefaliitissa ja neurosyfiliksessä), keskushermoston borrelioosissa, Guillan-Barre'n syndroomassa sekä muissa polyradikuliiteissa. Nämä tilat voidaan erottaa MS:sta vasta-ainemääritysten ja kliinisten oireiden perusteella. MS-potilaista n. 80 %:lla indeksitutkimuksen tulos on positiivinen, joskin erityisesti alkavassa taudissa indeksi voi olla vain lievästi koholla.

Tiedustelut

Ammattilaisneuvonta
ammattilaisneuvonta@synlab.fi

Päivitetty: 21.07.2023

Takaisin