

| ||
| Akkreditoitu menetelmä. | ||
IndikaatiotAstman ja allergisten sairauksien eosinofiiliaktiivisuuden arviointi. Hoitovasteen seuranta. Kystisen fibroosin tulehdusaktiivisuuden arviointi. | ||
NäyteastiaSeerumigeeliputki, Vacuette, Greiner | ||
Näyte0.5 ml hemolysoitumatonta seerumia. | ||
NäytteenottoNäyte otetaan hyytymisaktivaattoria sisältävään seerumigeeliputkeen (Vacuette, Greiner, punakeltakorkkinen putki).Näytettä käännellään viisi kertaa heti ottamisen jälkeen ja näytteen annetaan sitten hyytyä +22 ± 2 °C:ssa 60-120 min, jonka jälkeen näyte sentrifugoidaan 2000 g, 10 min huoneen lämpötilassa. Seerumi erotetaan toiseen putkeen. Näytteen hyytymisaikaa ei saa ylittää eikä alittaa. Lämpötilalla on suuri merkitys määritystulokseen: korkeassa lämpötilassa (yli +24 °C) soluista vapautuvan ECP:n määrä kasvaa. | ||
Säilytys ja lähetysSäilytys 1 - 2 vrk jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna, lähetys tällöin pakastettuna. | ||
MenetelmäFluoroentsyymi-immunomääritys (FEIA). | ||
TekotiheysMa-pe | ||
Vastausaika (arkipäivää)1-2 | ||
Viitearvotalle 14 ug/l | ||
TulkintaEosinofiilien aktivoituessa vapautuu kudoksiin ja vereen välittäjäaineita, joista ECP on tunnetuin. Sen pitoisuus seerumissa, alveolinesteessä ja nenäeritteessä kohoaa astman aktiivisessa vaiheessa ja vähenee hoidon aikana sekä aikuisilla että lapsilla.Allergista nuhaa sairastavilla on todettu nenäeritteessä allergeeni‑altistuksen aikana kohonneita ECP‑pitoisuuksia; paikallinen glukokortikoidi laskee näitä arvoja.Tutkimusten perusteella seerumin ja kudosnesteiden ECP‑määrityksiä voidaan käyttää apuna astman ja allergisten sairauksien diagnostiikassa sekä hoitovasteen seurannassa. Kystisessä fibroosissa on todettu kohonneita ECP‑pitoisuuksia seerumissa ja syljessä.Koholla oleva ECP‑pitoisuus seerumissa ja kudosnesteissä viittaa kudostuhoon.Aikuisilla astmapotilailla seerumin ECP‑pitoisuudet ovat korkeita ennen hoitoa; Vengen tutkimuksessa jopa 60 µg/l. Neljän viikon inhaloitavan steroidilääkityksen jälkeen pitoisuudet laskivat alle 20 µg/l. Kystistä fibroosia sairastavilla potilailla seerumin ECP‑pitoisuudet olivat Kollerin tutkimuksessa 56 ± 29 µg/l, eikä iällä todettu olevan vaikutusta. Terveillä verrokeilla pitoisuudet olivat 8 ± 3 µg/l.Iho‑oireisilla maitoallergisilla lapsilla ECP‑pitoisuudet olivat ennen altistusta 4,1–7,4 µg/l ja altistuksen jälkeen 11,0–22,5 µg/l. | ||
TiedustelutAmmattilaisneuvontaammattilaisneuvonta@synlab.fi |